Julkaistu Jätä kommentti

Vintage, retro vai antiikki? Vanhojen esineiden sanakirja, lyhennetty painos

Vintage, retro ja antiikki toistuvat sanoina vanhojen esineiden ja keräilyn maailmassa jatkuvasti. Niitä käytetään yleisesti ilmaisemaan esineiden ikää tai niiden tyyliä. Mitä nämä sanat oikeasti tarkoittavat? Tämä blogiteksti avaa näiden termien taustat!

Antiikki

Kuten moni muukin teksti, alkaa tämäkin blogiteksti A:sta. Antiikkiesine, antiikkimarkkinat tai antiikinaikainen. Antiikki-sanalla on useita eri merkityksiä. Ensisijaisesti se viittaa Kreikan ja Rooman muinaiseen aikaan. Aikakautta pidetään yleiseurooppalaisen sivistyksen pohjana. Suomen kielessä tapaa joskus myös sanottavan jotain esinettä pilkallisesti antiikinaikaiseksi. Tällä tietysti tarkoitetaan jonkin esineen tai asian olevan vanhanaikainen tai vanhentunut.

Tämä sanonta tuo meitä lähemmäs antiikki-sanan toista määrettä, jota tässä käsittelemme, eli vanhaa esinettä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan on kyse nimenomaan vanhanaikaisesta ja arvokkaasta esineestä. Antiikkiesine voidaan myös ymmärtää reliikiksi tai jäänteeksi menneeltä ajalta.

Kuinka vanha esine on antiikkia? Antikvaari. Antiikkiesineiden tietosanakirjan (2004) mukaan antiikkiesineeksi mielletään yleensä ennen 1840-lukua valmistettu huonekalu tai muu esine. Heti perään teos kuitenkin toteaa tullilaitoksen käsittelevän yli satavuotiaita esineitä antiikkina. Tämä sama määritelmä on useiden maiden tullilaitosten käyttämä. Mikäli tukeudumme ensimmäiseen aikamääritelmään, on meistä harvalla kotonaan antiikkia. Jälkimmäinen arvio onkin mielestäni lähempänä totuutta. Antiikkiesineeksi voidaan nimittää yli satavuotiasta esinettä.

Tämä Tavannes Watch Companyn valmistama avainvetoinen taskukello on tehty 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Ikänsä puolesta se on siis antiikkia!

Antiikki-sanasta on johdettu myös muita vanhoja esineitä tarkoittavia termejä. Joskus, varsinkin vanhojen mattojen kohdalla, näkee puhuttavan semiantiikista. Tällä tarkoitetaan yleisesti yli viisikymmentä vuotta vanhoja esineitä. Samoin näkee puhuttavan popantiikista. Antiikkiesineiden tietosanakirjan määritelmän mukaan sotien jälkeen muodostuneen populaarikulttuurin vaikutuspiiristä tulevat esineet ovat popantiikkia. Esimerkkeinä ovat leikkikalut, äänilevyt ja tuotepakkaukset. Tämä määritelmä on varsin pätevä, joskin nykyisin kyseiselle aikakaudelle on muitakin nimityksiä.

Antiikkihuonekaluissa ja -sisustusesineissä puhutaan myös tarkemmin eri tyylikausista, joilla on omat tunnistettavat piirteensä. Toisaalta puhutaan myös talonpoikaisantiikista, joka on paikallisten puuseppien valmistamaa, varsinaisia antiikin tyylikausia matkivaa esineistöä.

Kootusti antiikkiesineellä tarkoitetaan yleensä vähintään satavuotiasta sisustusesinettä, taideteosta tai huonekalua, joka noudattelee aikakaudelleen ominaista tyylisuuntausta.

Ruskea talonpoikaistuoli
Puutuolit ovat yleisimpiä esimerkkejä talonpoikaisantiikista

Retro

Retro-sanaa käytetään usein jonkin nostalgisen esineen tai asian yhteydessä. Retrosisustus, retrovalaisimet ja retrohuonekalut vie ajatuksemme värikkäiden kuvioiden maailmaan, jossa materiaaleina ovat muovi ja metalli. Retrolla tarkoitetaankin usein 1960-luvulta 1980-luvulle valmistettuja esineitä tai näiltä vuosikymmeniltä vaikutuksensa ottanutta uustuotantoa.

Maineikas Merriam-Webster -sanakirja täsmentää retron tarkoittavan jotain muodikkaasti nostalgista tai vanhanaikaista. Retro voi olla asia tai esine, joka tyylittelee, elvyttää tai viittaa vanhoihin tyyleihin ja muotiin. Sanakirjamääritelmissä retron ikään tai alkuperäisyyteen ei sinänsä oteta kantaa. Retro voikin tarkoittaa uutta tai vanhaa. Lähtökohtana kuitenkin on, että retroesine on jollain tapaa nostalginen.

Retro-sanaa lähellä oleva repro on lyhenne sanasta reproduktio eli jäljennös. Sana on alunperin ollut käytössä kuva- ja kirjapainoalalla, mutta on laajentunut käyttöön myös muissa yhteyksissä. Vanhoista esineistä ja keräilystä puhuttaessa reprolla tarkoitetaan siis tarkasti esikuvansa mukaisesti valmistettua uutta esinettä. Esimerkiksi reprovaatteita käytetään erilaisissa mennyttä aikaa elävöittävissä tapahtumissa ja harrastuksissa.

  • Kattovalaisin, Lival, myrkynvihreä
  • Kahvikannu, Arabia Mahonki, Ulla Procopé
  • Sarviksen valmistama keltainen muovikannu

Vintage

Lopuksi pääsemme vintageen, joka esiintyy myös yrityksemme nimessä. Mitä vintage on? Lähdetään jälleen liikkeelle sanakirjamääritelmästä. Alkukielellä eli englanniksi vintage on alun perin tarkoittanut viinirypäleen vuosikertaa. Toinen ja meille tutumpi määritelmä on jonkin tietyn aikakauden esine. Kielitoimiston sanakirja kertoo vintagen tarkoittavan tietyn aikakauden muotia tai tyyliä.

Vintage sisältää sen alkuperäisen merkityksen takia myös arvottavan aspektin. Ovatko kaikki tavarat vanhat tavarat vintagea eli vuosikertatavaroita? Vuosikertaviineistä puhuttaessa ensimmäisiä mielikuvia ovat korkea hinta ja laatu. Päteekö tämä myös vanhojen tavaroiden kohdalla? Onko vintage aikakautensa laadukkainta antia ja loput esineet romua? Itse en ole tottunut tähän arvottavaan puoleen vintage-sanan yhteydessä. Arkipuheessani kuvailen itseäni romukauppiaaksi, vaikka pyöritänkin VintageVarasto.fi -nimistä verkkokauppaa. Aivan kuten ”toisen romu on toisen aarre”, on vintage-esineitäkin moneen lähtöön.

Iänmääritys ei myöskään ole yksiselitteistä vintage-esineiden kohdalla. Koska antiikkiesineet ovat yli satavuotiaita, täytyy vintagen olla sitä nuorempaa. Aluksi vintagella on viitattu 1920-1950-lukujen pukeutumiseen ja tyyliin. Viime vuosina aikajana on kuitenkin venynyt huomattavasti, sillä 1980-luvun tavaroista voidaan puhua vintage-esineinä.

  • Kaisu Heikkilä Oy:n valmistama punainen mekko
  • Raketa rannekello
  • Korttipeli, II maailmansodan lentokoneet

Summa Summarum

Kuten saatoimme huomata, termeillä antiikki, retro ja vintage tarkoitetaan kullakin hiukan eri asiaa. Toisaalta näitä termejä voidaan joiltakin osin käyttää myös päällekkäin, sillä esimerkiksi vanhimmat vintageksi mielletyt esineet ovat jo hilkkua vaille antiikki-iässä. Kaikille näille termeille on siis paikkansa. Vanhoista esineistä puhuttaessa saa olla tarkkana, sillä vain yhden kirjaimen heitolla saattaa merkitys muuttua suuresti, kuten sanaparissa retro-repro.

Antiikki-, retro- tai vintage-sanaa ei ole kuitenkaan luotu besserwisseröintiä tai kyttäämistä varten. Termejä käytetään, jotta kanssakeräilijöiden ja romustelijoiden olisi helpompi pysyä kärryillä esineiden iästä ja tyylistä. Pienet lipsahdukset siis sallittakoon puolin ja toisin. Täytyy myös muistaa, että kieli elää varsinkin uudissanojen ja sanalainojen kohdalla vikkelästi, joten merkitykset voivat myös muuttua.

Lopuksi VintageVaraston väki haluaa toivottaa kaikille asiakkailleen ja seuraajilleen oikein antoisaa ja mukavaa uutta vuotta 2022. Toivottavasti korona hellittää kevättä myöten, jotta pääsemme näkemään teitä antiikkimessuilla ja rompetoreilla!

-Juha

Julkaistu Jätä kommentti

Asiaa vinyylilevyjen kunto­luokittelusta

Minttiä, likaista vai kulhomateriaalia?

Jonkun hyväkuntoiseksi ajattelema vinyylilevy saattaa toisen mielestä olla jo hyvän aikaa höylätty lätty. Joskus levyn heikko ääni selittyy vinyylin uriin kertyneellä lialla. Entä missä kulkee hyvän ja erinomaisen raja? Tämä kirjoitus raapaisee (sic!) aihetta ja esittelee samalla VintageVaraston kuntoluokittelun periaatteet. Kaikki meillä myytävät levyt ovat arvosteltu kirjoituksessa esitellyllä kaavalla.

Analogisena tallennusmuotona vinyylilevyt ovat haavoittuvaisempia, kuin esimerkiksi cd-levyt. Jälkimmäisissä vähäiset naarmut eivät haittaa ja ongelmia tulee vasta sitten, kun levy alkaa pomppimaan. Vinyyleissä jo vähäiset naarmut voivat vaikuttaa äänenlaatuun. Isommat naarmut aiheuttavat selvää napsumista tai jopa levyn ”jumiutumisen”. Tällaiset levyt ovat yleensä käyttökelvottomia ja vailla keräilyarvoa, ellei kyseessä ole erityisen harvinainen tuote.

Vinyylilevy ja sen pinnalla olevia pölyhiukkasia
Vinyylilevyt keräävät helposti pölyä

Vinyylilevyjen käsittely

Vinyylilevyjen oikeanlainen säilyttäminen ja käsittely ovat ensiarvoisen tärkeitä niiden kunnon ylläpitämisen kannalta. Käsiteltäessä levyjä tulee ne aina puhdistaa antistaattisella harjalla ennen kuuntelua. Vinyyleistä tulisi pitää kiinni ainoastaan levyn ulkoreunoista, sillä sormenjäljet ääniurissa vaikuttavat äänenlaatuun ja keräävät ylimääräistä likaa. Likainen levy voi äänenlaadullisesti vaikuttaa paljon huonommalta, mitä sen kunto todellisuudessa on. Siksi levyjä tulisi myös puhdistaa sopivin väliajoin.

Kun levy on kuunneltu, tulee se sijoittaa takaisin suojapussiinsa ja levykansiin. Vinyylilevyjä tulisi säilöä väljästi pystyasennossa eikä niitä saa altistaa kuumuudelle. Vinyylien kohdalla tulee myös muistaa se, että jokainen kuuntelukerta kuluttaa levyä. Kun levysoittimen neula kulkee vinyylilevyn uralla, se samalla ”syö” levyn pintaa. Kulumista voidaan ehkäistä pitämällä levysoitin oikeissa säädöissä ja uusimalla timanttineula sopivin väliajoin.

Levyjen luokitteluasteikot

Useat levykaupat ja -harrastajat käyttävät kansainvälistä kuntoluokittelua, joka perustuu englanninkielisiin kuntoarvioihin. Skaala ulottuu Mint-luokituksesta Poor-luokitukseen. Mint tarkoittaa käyttämätöntä levyä ja Poor-luokituksella oleva levy on lähinnä tunnistettavissa äänilevyksi. Tästä luokittelusta on olemassa useita erilaisia välimuotoja. Kaikkia luokitusasteita ei aina käytetä ja sanallisten asteikkojen täsmennyksenä näkyy + ja – -merkintöjä. Useat erilaiset merkintätavat tekevät luokittelusta jokseenkin sekavan ja epäluotettavan.

VintageVarasto käyttää omaa luokittelutapaansa yleisen kuntoluokituksen epämääräisyydestä johtuen. Näin varmistumme, että myös asiakas tietää, mistä puhutaan. Seuraavassa listauksessa on kerrottu kunkin kuntoluokan kriteerit. Suomenkielisen luokan perässä on myös englanninkieliset termit, jotta vertailu muualla käytettyyn luokitteluun onnistuu. Kansainvälisestä luokittelusta voi lukea lisää täältä.

Meidän luokitteluasteikko on seuraavanlainen:

  • Uusi (M): Vinyylilevy yhä muoveissa
  • Erinomainen (EX/EX-): Lähes uudenveroinen yksilö. Levyssä vähäisiä hiusnaarmuja, joita ei huomaa kuunnellessa
  • Hyvä (VG+): Levyssä hiusnaarmuja. Mahdollista taustarahinaa. Ei napsetta
  • Tyydyttävä (VG): Muutamia näkyviä naarmuja. Rahinaa. Vähäistä napsetta
  • Kohtalainen (G) : Useita näkyviä naarmuja. Rahinaa ja pauketta
Tätä levyä ei ole käsitelty silkkihansikkain. Naarmuista huolimatta levy soi pomppimatta läpi. Kuntoluokitus tälle levylle on kohtalainen.

Vastaavalla asteikolla arvioidaan myös levyjen kannet:

  • Uusi (M): Kannen päällä ehjä ja avaamaton kutistemuovi
  • Erinomainen (EX/EX-): Kansi siisti ja kaikki alkuperäiset liput ja laput mukana. Reunoissa ja kulmissa mahdollisesti vähäistä kulumaa.
  • Hyvä (VG+): Kannessa kulumaa, vähäistä taittumaa tai ring wearia. Mahdollisia NicePrice -tarroja ym.
  • Tyydyttävä (VG): Kannessa selkeitä kulumisen jälkiä tai pieni repeämä. Taitoksia tai ring wearia. Osa alkuperäisistä lappusista puuttuu tai sisäpussi vaihdettu.
  • Kohtalainen (G): Kannessa isoja repeämiä tai kastumisen merkkejä.
Levykansien selkämykset ovat usein herkimpiä kohtia kulumiselle

Levyjen kansien kunnosta puhuttaessa on käyttöön vakiintunut muutama englanninkielinen termi, joita on ehkä hyvä selventää tässä yhteydessä.

  • Ring wear: tarkoittaa kulumaa, joka muodostuu levyjen ollessa liian ahtaasti hyllyssä. Tällöin kansiin muodostuu pyöreä jälki, joka noudattelee vinyylilevyn ääriviivoja.
  • Cut out: Poistettu kulma, reikä tai lovi levyn kansissa. Pohjoisamerikkalainen tapa merkata poistomyyntilevyt. Ei ilmene suoraan kansien kuntoluokasta, vaan ilmoitetaan erikseen.

Myytävien levyjen kohdalla ilmoitamme erikseen sekä levyn että kannen kunnon. Levyt ja kannet ovat vähintään mainitun kuntoluokan veroisessa kunnossa. Toisin sanoen luokittelemme rajatapaukset siis aina alempaan kuntoluokkaan. Mikäli myytävän tuotteen kunnosta on epäselvyyttä, voit aina pyytää meiltä lisäkuvia ja tarkempaa tietoa tuotteesta!