Julkaistu Jätä kommentti

Kauppakartanon alkujuurilla

Sivuapteekista voinvälitykseen ja hiihtomestarin hoidettavaksi

Uutelan Kauppakartano tänään

Siikalatvalla, tarkemmin Pulkkilan keskustassa sijaitsevan Uutelan kauppakartanon tarina alkaa herrasta nimeltään Karl Henrik Eberhardt. Hän oli syntynyt 10.2.1846 Ylikiimingissä kappalaisen Karl Adolf Eberhardtin perheeseen. Ouluun K. H. Eberhardt muutti 1862 ja kulki koulutaipaleensa siellä. Oulussa hän aloitti myös farmasian opintonsa, jotka tiettävästi jäivät kesken. Opintojen ohessa Karl Henrik keräsi Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta laajan kasvikokoelman. Eberhardt muutti Pulkkilaan 1872, asuttuaan välillä myös Kajaanissa ja Kuopiossa. Hän toimi myyjänä Pulkkilan ensimmäisessä apteekissa, jonka oli perustanut raahelainen apteekkari Edvard Fabritius sivuapteekikseen vuonna 1871.

Aluksi apteekki toimi Oravakankaan talossa, mutta vuonna 1879 ”lääkelaatikko” siirrettiin Eberhadtin rakennuttamaan kauppakartanoon. Talon alle rakennettiin limppukivistä holvattu kellari, jossa Eberhardt säilytti kuivattuja lääkekasveja. Apteekki osoittautui pian kuitenkin kannattamattomaksi, joten liike muuttui sekatavarakaupaksi. Lääkeyrttien myynti jatkui kuitenkin sekatavarakaupan ohessa. Alunperin kauppakartanon liiketila oli puolta pienempi. Liiketilan yläkerrassa oli asuinhuone, mutta talon muu ullakko oli kylmää tilaa.

Kauppakartanoa uhkasi tuho vasta kaksi vuotta sen rakentamisen jälkeen. Sunnuntaina 9.7.1881 sekatavaraliikkeen lattia syttyi palamaan. Kaikeksi onneksi paikalle saatiin ajoissa tarpeeksi vettä ja sammuttajia. Liiketilan lattia oli uusittava, sillä siihen paloi kaksi suurta reikää. Syyksi arveltiin asiakkaan savukkeesta pudonnutta kekälettä, joka oli jäänyt kytemään lattialankkujen väliin. Onnekkaana sattumuksena pidettiin sitä, että palo syttyi vasta aamulla, vaikka käry oli haissut jo edellisenä iltana. Yöllä syttyessään tuli olisi niellyt koko kauppakartanon.

Eberhardt luopui kauppatoiminnasta todennäköisesti vuonna 1892. Tällöin henkikirjassa ei ole mitään merkintää Uutelan kauppakartanosta. Vuonna 1893 talo oli edelleen Eberhardtin omistuksessa, mutta kauppaa pyöritti tuolloin jo Kusti Tervonen, joka myös asui talossa Maria-vaimonsa kanssa. Kustin yhtiökumppanina toimi ensimmäisinä vuosina H. A. Taskinen. Sekatavarakaupan virallinen nimi olikin Tervonen & Taskinen.

Mutta kuinka Kaarle Eberhardtille kävi? Kauppiasuransa loppupuolella Karl Henrik Eberhardt osti Laakkolan kylältä maatilan, jota hoiti yhdessä vaimonsa Kaisan kanssa. Pariskunnalle syntyi yhteensä 11 lasta. Karl Henrik Eberhardt menehtyi 4.5.1906.

Taskinen & Tervonen mainostavat korkeita ostohintojaan vuonna 1894 sanomalehti Louhessa.

1890-luku oli kauppakartanossa voikaupan aikaa. Kumppanukset Tervonen ja Taskinen ostivat sekä meijeri- että talonpoikaislaatuista voita ja kauppasivat sitä välittäjän kautta Eurooppaan. Vuonna 1895 oululaisessa sanomalehti Louhessa kauppaa nimitetäänkin ”woinwälitysliikkeeksi”. Saman matkareportaasin mukaan Pulkkilaan tuotiin voita myytäväksi aina Säräisniemeltä asti. Tervonen ilmoitti vuonna 1895 voin myyntihinnaksi noin 3 markkaa ja 10 penniä. Tänä päivänä kyseinen summa on noin 20 euroa. Kilo Valion voita maksaa nykyisin noin 7 euroa, joten voin hinta on tippunut kolmannekseen 130 vuoden aikana.

H. A. Taskinen toimi myös meijeri- ja viljelyskoneiden välittäjänä. Kauppakumppanuksien tiet erosivat kuitenkin pian, kun H. A. Taskinen luopui 1894 osuudestan kaupassa ”kivuloisuutensa” eli sairautensa vuoksi. Kusti Tervonen jatkoi kaupan pitämistä vuoden 1900 loppuun. Hän myi kauppakartanon Edvard Kääriälle, joka aloitti kauppiaana vuoden 1901 tammikuussa.

Edvard Kääriä

Kääriä oli tunnettu hiihtomies. Hän oli kotoisin Pulkkilan naapuripitäjästä Haapavedeltä. Hiihtouran huippu oli Oulun hiihtojen 30 kilometrin kilpailun voitot vuosina 1894 ja 1895. Hiihtouransa jälkeen hän valmistui Oulun kauppakoulusta vuonna 1899. Kääriästä lisää Kauppakartanon historiikin seuraavassa osassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *